28. elokuuta 2013

Tuliterän riemua



Oli se sanoinkuvaamaton tunne, ku luin ananan blogista voittaneeni ison lahjakortin Reiman verkkokauppaan. Siellä sattui olemaan kaiken lisäks tuotteet 40-60% alennuksissa, joten postista sitte saapuiki meille sitte ihan hyvän kokonen paketti. Vaikeaa oli miettiä et mitä sitä lopulta ostoskoriin olis laittanu. Jotainko, joka sopii sekä tytölle että pojalle? Talvi- vai välikautta? Minkä kokosta?
Päädyin sitte tilaamaan L:lle seuraavaa välikautta ja talvea varten haalarit, jospa sattuis kokoarviot kohdalleen. Toppapuvun kans kävi semmonen moka, että kotona huomasin puvussa olevat sydänheijastimet ja vaaleanpunaisen vuoren.. Tytölle siis tarkotettu. No, tovin sitä harmittelin ja tivasin muutamilta, että haittaako, eihän haittaa ja päätin pitää puvun. Ei se poika muutamasta sydämestä pilalle mee ;).
R:lle otettiin harmaa välikausitakki ja vedenpitävät lenkkarit. Takki onkin ollut jatkuvassa käytössä nyt ja taitaa mennä onneksi vielä keväälläkin. Ihana se on. Käytännöllinen ja miellyttää silmää. Kengät on vielä isot, ostettiinkin ensi kevättä katellen, mutta jos sillon ovat jo pienet nii värin puolesta menevät pikkuveljellekin aikanaan. 

Se pitää oikeastiki alkaa jo katteleen, miten sitä välikauteen ja jossain jo häämöttävään talveen pukee lapsensa. Meillä L saa luvan pukeutua talvella äp:n toppapukuun ja neitille hommattiin alkuvuoden alennusmyynneistä takki ja housut. Notskikamppeeksi lähti joskus kirpparilta mukaan toppapuku. Lakki- ja hanskasysteemit pitää jossain välissä katella läpi, jos pitää jotain tehdä. Mutta nyt nautitaan vielä näistä lämpimämmistä ilmoista!

27. elokuuta 2013

Sänkypulmia


Nyt olis tosissaan pulmia vauvan sängyn ja ennen kaikkea sen sijoittamisen suhteen. Kolmikuukautiseksi asti meijän vesseli on nukkunu äitiyspakkauslaatikossa ja pikku hiljaa alkaa pää ja varpaat yltää päätyihin. Pinnasänky tai joku semmonen pitäis hommata, mutta mistä löytyy niin pieni, että se mahtuis meille? Makkariin ei mahdu normikokoinen pinnis, mutta onko hullua sijoittaa pikkuveli jo nyt nukkumaan isosiskon huoneeseen tai voiko pinnasänky olla eteiskäytävän keittiöpäädyssä, jossa olis just soppeli kolo..
Isosiskon pinnisaika jäi olemattomiin, ku tuli hankittua koko mööpeli liian myöhään. Yrittää siinä opettaa neiti pinnasänkyyn nukkumaan ku vankila ahistaa ja osataan jo nousta tukea vasten. Jospa nyt oltais viisaampia.

Meijän koti on luhtitalon yläkerran vuokrakolmio ja oman asunnon kuume on melkonen. Eilen mieski toi kirjastosta mulle Oman mökin laittaja -kirjan. Muutaman sivun sitä selailin kahvikupposen ääressä ja ihan huvitti kuinka löysin ittestä ihan samoja piirteitä siitä huolimatta että kirjassa puhutaanki mökkikuumeesta. Eiköhän se meijänki aika vielä tule. Nyt opiskellaan ja haaveillaan.

P.S. Kuvassa oleva äitiyspakkaus on päällystetty täältä löytyvää ohjetta katellen.

12. elokuuta 2013

Aika astua tuntemattomaan


nimittäin julkisen blogin kirjoittamiseen. Pitkään tämä on ollu harkinnassa ja jonkin aikaa jo olemassakin ihan vain itelle. Nyt rohkenin viimein luovuttaa tämän kaikkien näkyville. Vaikeaa oli miettiä periaatteita. Mitä haluan täällä näyttää, miten henkilökohtaisen tästä haluan. Lopulta tulin siihen tulokseen, että tämä blogi on kuin päiväkirja arjen pintaraapaisuista, käsillä tekemisestä ja kaikesta kauniista. Välillä voi jutuissa ja kuvissa vilahtaa perheenikin, mutta yksityisyyttä koitan suojella. Tästä se alkaa
Tervetuloa mukaan!